AOT vai OST? Arvo-osuustilin ja osakesäästötilin tärkeimmät erot
Sijoittajan tärkein työkalu on valita oma sijoitustapansa heti, kun aloittaa sijoittamisen. Jokainen sijoittamisesta kiinnostunut on varmasti törmännyt AOT vai OST – teksteihin. Nämä tarkoittavat arvo-osuustiliä (AOT) sekä osakesäästötiliä (OST).
Monelle ei kuitenkaan ole selvää mitä eroa tileillä on ja mihin tarkoitukseen kukin tili sopii parhaiten.
AOT vs OST ovat perustavanlaatuisesti toisistaan poikkeavia. Tässä arvo-osuustili vs osakesäästötili vertailussa avaamme niiden suurimmat erot sijoittajan kannalta.
Sisällysluettelo
Millainen osakesäästötili on? Plussat ja miinukset
OST eli osakesäästötili on aikanaan tehty helpottamaan pienemmällä rahalla sijoittavien yksityissijoittajien elämää. AOT eli arvo-osuustili on alkuperäinen sijoitustili ja tileillä on muutama perustavanlaatuinen ero.
Osakesäästötilillä on olemassa muun muassa seuraavia ominaisuuksia.
Osakesäästötilin (OST) plussat:
- Verotus on suoraviivaisempaa: OST on verotuksellisesti helppo, sillä niin kauan kuin varat pysyvät tilillä, sinun ei tarvitse maksaa veroja. Eli sinun ei tarvitse maksaa veroja tilin sisäisistä sijoituksista tai osakkeiden tuottamista osingoista (tämä koskee suomalaisia yrityksiä). Sijoittajan kannalta tärkeä korkoa korolle – ilmiö pääsee tällöin vaikuttamaan voimakkaammin ja sijoittamisen jatkaminen varoilla on helpompaa, sillä verottaja ei vie osuuttaan ennen tililtä tehtyjä nostoja.
- Kaupankäynti on aktiivista: Jokaisesta kaupasta maksettavien verojen loistaessa poissaolollaan, on uusiin kauppoihin helppo lähteä mukaan. Verojen maksamisesta ei tarvitse huolehtia, kuin vasta tililtä tehdyn noston yhteydessä. On kuitenkin syytä pitää mielessä, OST:llä jokaisesta kaupasta joutuu maksamaan välityspalkkion, vaikka verottaja ei rahojen kimpussa olekaan. Kannattaa siis valita palveluntarjoaja, jolla on mahdollisimman alhaiset kaupankäyntikulut.
- Korkoa korolle: OST toimii loistavasti korkoa korolle- ilmiön hyödyntämisessä, koska verot maksetaan vasta rahojen nostamisen yhteydessä. AOT:lla verot joutuu hoitamaan joka ikinen kerta, kun osakkeita myydään voitollisesti tai saadaan osinkoa.
Osakesäästötilin miinukset:
- Sijoituskohteet: OST:lla voi ostaa vain osakkeita. Jos sijoittaminen on mielekkäintä rahastoihin tai ETF:iin, ei ole kannattavaa tehdä sijoituksia osakesäästötilin kautta. Ulkomaisissa osakkeissa on myös muutenkin järkevää pohtia todella tarkoin, kummalla tilillä sijoituksia tekee.
- Sijoitettavan rahan rajoitukset: Osakesäästötilillä on olemassa sijoitettavan raja, joka on 50 000 euroa. Osakesäästötilejä ei myöskään voi avata kuin yhden kappaleen per henkilö, joten maksimaalinen sijoitettava summa ei voi olla yli 50 000 euroa. Osakesäästötilin sijoitukset saavat toki kohota tätä korkeammiksi. Osakesäästötilit ovat aina henkilökohtaisia, joten esimerkiksi yritykselle ei voida perustaa OST:tä. Osakesäästötilejä ei voi siis avata kuin yhden, mutta osakesäästötilejä voi avata käytännössä kaikkiin suurimpiin pankkeihin Suomessa. Pankkien lisäksi OST:tä tarjoaa Nordnet. Isoimmista suomalaisista pankeista OP on ainoa, joka ei tarjoa osakesäästötiliä. Koska tilejä voi avata vain yhden per henkilö, on syytä tarkastella tarkoin, millaisin ehdoin pankit näitä tilejä tarjoavat.
- Verotus: Vaikka verotus on OST:llä vaivattomampaa kuin AOT:llä, liittyy verotukseen kuitenkin myös pienimuotoinen miinus. Arvo-osuustilillä osingoista 85 % on verotettavaa tuloa ja 15 % on verovapaata osinkoa. Pääomaverotuksella osingoista maksetaan siis 30 %:n verolla aktuaalisti 25.5 % ja 34 %:n verolla 28,9 %. Osakesäästötilillä näitä verovapaita osuuksia ei ole tarjolla, vaan maksamaan joutuu aina täyden 30 % tai 34 %, mikäli summa nousee yli 30 000 euron. Täytyy myös muistaa, että ulkomaisten osakkeiden kohdalla sijoittajan täytyy maksaa lähdeveroa ulkomaille normaalin pääomaverotuksen lisäksi. Osakesäästötili ei erottele sitä, miten voitto on muodostunut tilille vaan kaikesta voitosta maksetaan vero pääomaverotuksen mukaisesti. AOT:lla ulkomaille maksetuista lähdeveroista saa hyvitystä.
- Hankintameno-olettama: Osakesäästötilin huonona puolena on myös se, että hankintameno-olettamaa ei voi hyödyntää. Verotuksellisesti tämä on huono asia, mutta mikäli varoja uudelleen sijoitetaan, ei sen merkitys nouse niin suureksi.
- Tappiot: Siinä missä arvo-osuustilillä tappioita voi vähentää verotuksessa jatkuvasti, osakesäästötilillä tämä on mahdollista vasta, kun lopettaa tilin.
OST vai AOT – suurimmat erot
Osakesäästötilillä ja arvo-osuustilillä on joitain merkittäviä eroja ja sijoittajan on aina syytä olla kartalla siitä, kumpaa vaihtoehtoa haluaa omassa sijoittamisessa hyödyntää. Tämä riippuu pitkälti sijoituskohteista, mutta myös sijoittamisen volyymista. Ohessa vielä taulukko, jossa tilien tärkeimmät ominaisuudet on esitelty.
Ominaisuudet | Osakesäästötili (OST) | Arvo-osuustili (AOT) |
Verovapaus tilillä | X | |
Sijoittaminen pelkästään osakkeisiin | X | |
Useampia tilejä | X | |
Tilille voi tallettaa enemmän kuin 50 000 € | X | |
Hankintameno-olettaman käyttäminen | X | |
Yritykselle voi perustaa tilin | X | |
Kaupankäyntikulut | X | X |
OST verotus – miten osakesäästötiliä verotetaan?
Sijoitustilien verokohtelu on kohtuullisen yksinkertaista molemmilla eri sijoitustilien muodoilla. AOT verotus on yksinkertaista ja esimerkiksi osinkovero vastaa 25,5 % tai 28,9 % ja osakkeiden myynnistä saaduista voitoista 30 %:a tai 34 %:a. Miten verotuskohtelu sitten eroaa AOT vs OST välillä?
Veroasiat OST:n osalta ovat vielä arvo-osuustiliäkin yksinkertaisempia mikäli se jotenkin on mahdollista. Osakesäästötilin voittoja verotetaan aina joko 30 % tai 34 %, riippuen voittojen määrästä. Sijoitustilille kertyneistä voitoista osa on veronalaisia pääomatuloja ja osa verotonta pääomatuloa.
Mikäli veronalaisen summan laskeminen tuottaa ongelmia, voi apua katsoa Vero.fi -sivuston oppaasta. Ohessa kuitenkin malliesimerkki, jolla veron määrä on helppo tarkastaa.
Esimerkki rahan nostamisesta OST:lta tilanteessa, jossa voitot ovat kalenterivuoden aikana alle 30 000 euroa eli veroprosentti on 30 %.
Kuvitellaan tilanne, jossa OST:lle on talletettu 5000 euroa, jolla on ostettu osakkeita. Sijoitukset ovat voitollisia ja sijoitusvarallisuus on kohonnut 10 000 euroon eli sijoitusvoittoja on kertynyt 5000 euroa.
Sijoittaja haluaa ottaa tililtä 2500 euroa muuhun tarkoitukseen. Maksettavan veronalaisen tulon määrä lasketaan seuraavasti:
5000 euroa (voitto) / 10 000 euroa (käypä arvo) * 2500 euroa nostosumma = 1250 euroa
Veroa tulee maksettavaks tässä tapauksessa 1250 euroa * 30 % = 375 euroa.
Loput summasta on verovapaata pääomaa, kuten verottajan ohjeessa kerrotaan. Tilille siirretyn pääoman arvo siis pienenee 1250 eurolla ja pääoman määräksi jää 3750 euroa. Vastaavasti myös verotettavaa tuloa jää tilille 3750 euroa.
Kumpaa tiliä siis kannattaisi käyttää – AOT vs OST
AOT vai OST osalta vastaus käytettävään tiliin on hyvin selkeä tietyiltä osin. Mikäli sijoittaja tahtoo sijoittaa enemmin ETF:iin tai rahastoihin, on ratkaisu selvä. Näitä sijoituksia ei voi tehdä kuin AOT:n avustuksella, joten OST:n voi unohtaa. Osakekaupassa tilien hyödyllisyys vaihtelee huomattavasti eri tilanteiden välillä.
OST
Osakesäästötilin parhaimmat puolet tulevat esille, kun sijoittajan tavoitteena on sijoittaa pitkällä aikajänteellä ja tilanteessa, jossa tuottoja on tarkoitus sijoittaa uudelleen. Mikäli aikoo sijoittaa osakkeisiin, tarjoaa osakesäästötili paremman vaihtoehdon, sillä korkoa korolle – ilmiö pääsee paremmin vaikuttamaan pääomaan.
Myöskin kotimaisten osakkeiden osalta, joista lähdeveroa ei tule maksettavaksi, on osakesäästötili parempi ratkaisu. Etenkin, jos tilin tuotot perustuvat enimmäkseen osinkovoittojen varaan.
Osakesäästötilin osalta voidaankin sanoa, että se sopii hyvin kahden tyyppisille sijoittajille, treidaajille sekä buy & hold – tyyppisille sijoittajille. Treidaajien osalta veroedun ansiosta ja buy & hold – tyypille korkoa korolle –ilmiön takia.
Uudelleen sijoittavalle sijoittajalle veroetu tulee selkeästi esille seuraavassa esimerkissä.
Esimerkki:
Mikäli osakkeita ostetaan 1000 eurolla ja niiden arvo nousee kahteen tuhanteen euroon, ei sijoittajan tarvitse maksaa veroa myynnin yhteydessä OST:lla. Mikäli kyseessä olisi AOT, tulisi sijoittajalle maksettavaksi 1000 euron veronalaisesta pääomatulosta 300 euron veropotti.
Osakesäästötilillä sijoittajalle jää siis 300 euroa enemmän uudelleen sijoitettavaksi arvo-osuustiliin verrattuna. Mikäli voitollisia myyntejä tapahtuu tilin sisällä useampia, sitä suuremman edun sijoittaja saa OST:n avulla. Sama pätee myös osinkojen osalta, sillä niissäkin voitoista maksetaan veroja vasta noston yhteydessä.
AOT
Arvo-osuustilin parhaimmat puolet tulevat esille ulkomaalaisiin osakkeisiin sijoittaessa, varsinkin tapauksessa, jossa tuotto tulee pääosin osingoista. Olipa käytössä kumpi tilimuoto tahansa, joutuu ulkomaalaisten yritysten osingoista maksamaan lähdeveron, joista AOT:lla saa verohelpotuksia Suomen verotuksessa.
Osakesäästötilillä tätä hyötyä ei tule, sillä voittojen lähteitä ei eritellä verottajan toimesta. Osakesäästötilillä maksamaan joutuu siis lähdeveron lisäksi aina täyden pääomatuloveron eli vähintään 30 %.
AOT on siis parempi seuraavissa tapauksissa:
- Aiot käyttää rahaa lyhyellä aikavälillä, etkä aio sijoittaa rahojasi uudelleen.
- Sijoitat pääosin ulkomaisiin osakkeisiin, joista tuotto odotetaan pääosin osingoista.
AOT:ssa myös hankintameno-olettaman vaikutus kasvaa pitkällä aikavälillä, jos tavoitteena ei ole laittaa sijoituksia uudelleen kiertoon. Hankintameno-olettaman laskentaan on verottajan sivuilla selkeät ohjeet, joihin kannattaa tutustua.
Arvo-osuustili vs osakesäästötili - hankintameno-olettaman vaikutus
Osakesäästötilin yhtenä huonona puolena pidetään sitä, että siihen ei voi hyödyntää hankintameno-olettamaa. Mielipiteet vaihtelevat aiheesta, mutta on syytä perehtyä tarkemmin, mikä hankintameno-olettama on, jos käsite on vieras entuudestaan.
Hankintameno-olettaman hyödyt tulevat selkeimmin esille, kun sijoituksia on säilötty yli 10 vuotta ja sijoitusvoitot ovat kasvaneet merkittäviksi.
Hankintameno-olettama esimerkki:
Sjoittaja sijoittaa osakkeisiin 1000 euroa ja osakkeiden arvonnousu vastaa 11 vuoden kuluttua 10 000 euroa. Jos myyntivoitto lasketaan suoraan hankintahinnasta, on pääomatulo 9000 euroa. 9000 eurosta luovutusvoittoveroa menee siis (9000 euroa * 30 %) 2700 euroa.
Hankintameno-olettama on tässä tapauksessa 40 %. Tällöin verotettavaksi pääomatuloksi muodostuu (10 000 – 40 % * 10 000) 6000 euroa. Tästä pääomatuloverotuksen jälkeen veroihin menee siis (6000 euroa * 30 % eli) 1800 euroa. Hankintameno-olettaman avulla sijoittajalle jää käteen 900 euroa enemmän.
AOT:n avulla sijoittajalle jää siis 900 euroa enemmän käteen kuin, jos sijoitus olisi tehty OST:llä.
Osakesäästötilin hyöty tulee kuitenkin esille, kun varat uudelleen sijoitetaan. Osakesäästötilillä sijoittaja ei maksa veroja vielä vaan tilillä on sijoitettavaksi 10 000 euroa, kun taas Arvo-osuustilillä verojen jälkeen sijoitettavana on 8200 euroa.
Jos sijoitusten arvo nousee seuraavien 11 vuoden aikana 200 %, on OST:llä 30 000 euroa ja AOT:lla 26 400 euroa.
Osakesäästötilillä voittoa on siis 29 000 euroa, josta veroja tulee maksaa 8700 euroa eli käteen jää 21 300 euroa. Arvo-osuustilillä hankintameno-olettamaa käyttäen veronalaista pääomaa on 14 760 euroa (24 600 – 0,4*24 600). Tästä verojen osuus on 4428 euroa, eli käteen jää 20 172 euroa.
Osakesäästötilin käyttäminen on siis tällöin kannattavaa, sillä voittoa tulee 1128 euroa enemmän, kun rahat uudelleen sijoitetaan. Ennen osakesäästötilin valintaa kannattaa kuitenkin suorittaa osakesäästötilien vertailu, jotta valitset varmaasti parhaan vaihtoehdon sijotustarpeisiisi nähden-
AOT vai OST: sijoitustilien ominaisuudet
Hankintameno-olettaman suurimmat hyödyt siis saavutetaan, kun osaketta pidetään pitkään, yli 10 vuotta, voitot ovat suuria eikä rahoja ole tarkoitus uudelleen sijoittaa muihin osakkeisiin. Hankintameno-olettaman osalta kuitenkin kaikkien ehtojen tulee täyttyä, jotta arvo-osuustili on kannattavampi vaihtoehto.
Oheisessa arvo-osuustili vs osakesäästötili taulukossa olemme ilmaisseet selkeästi mikä on paras vaihtoehto kuhunkin tarkoitukseen, OST vai AOT. Näiden seikkojen lisäksi kannattaa tutustua myös kaupankäyntikuluihin ja valita sijoitustarpeiisiisi nähden halvin osakevälittäjä.
Ominaisuudet | Osakesäästötili (OST) | Arvo-osuustili (AOT) |
Pitkä sijoitusikkuna (Yli 5 vuotta) | X | |
Voitot uudelleensijoitetaan | X | |
Suomalaiset osakkeet, joiden tuotto perustuu arvonnousuun | X | |
Kotimaiset osakkeet, joiden tuotot perustuvat lähinnä osinkoihin | X | |
Ulkomaalaiset osakkeet, joiden tuotot perustuvat lähinnä osinkoihin | X | |
Rahat käytetään muutaman vuoden aikana | X | |
Osakkeet ja muut sijoitustuotteet | X |
Yhteenveto
Kannattaako siis valita AOT vai OST? Molemmilla sijoitustileillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, joten kannattaa miettiä omia sijoitustavoitteita ja valita sijoitustili omien päämäärien perusteella.
Osakesäästötilillä on joitain hyviä puolia, joita arvo-osuustilillä ei ole ja päinvastoin. Arvo-osuustilillä voit esimerkiksi sijoittaa useampiin osakkeisiin kuin osakesäästötilillä, mutta toisaalta osakesäästötilillä maksat veroja lähes poikkeuksetta vähemmän.
AOT voi käydä edullisemmaksi passiiviselle osta ja pidä -sijoittajalle, kun taas OST sopii usein paremmin aktiivisille treidaajille.
Riippumatta siitä kumman tilin valitset muista, että sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Avaamalla molemmat tilit ja hajauttamalla sijoituksiasi voit kuitenkin vähentää riskejäsi merkittävästi.
Usein kysytyt kysymykset
Suomessa arvopapereihin voi sijoittaa sekä arvo-osuustilillä (AOT) että osakesäästötilillä (OST). Voit myös avata molemmat tilit ilman ylimääräisiä veroseuraamuksia.
Merkittävin ero OST ja AOT välillä liittyy verotukseen. Osakesäästötilillä voit säästää ja siirtää sijoitusvarallisuuttasi ilmaiseksi ja verottomasti. Arvo-osuustilillä joudut puolestaan maksamaan veroja kaikista sijoitusvoitoistasi, riippumatta siitä nostatko rahojasi ulos tililtäsi.
Osakesäästötilejä voi olla vain yksi, mutta voit halutessasi avata sekä arvo-osuustilin että osakesäästötilin.
Kyllä, voit avata osakesäästötilin Nordnettiin ja arvo-osuustilin eToroon. Lue lisää täällä.